Sunnuntait ovat kaikki tervetulleita

Todella mielenkiintoisen viikonlopun jäljiltä olo on melkoisen mankeloitunut. Teatteriryhmämme viimeinen esitys on nyt sitten takana. Jotenkin kaihoisa olotila, työt loppuivat, K.O.T.O. päättyi, mitä seuraavaksi? Ehkä nyt jää hyvää aikaa vetää henkeä muutama päivä, sitten tarkastella jälleen uudelleen asioita.

Tänään tajusin, kuinka mukava päivä sunnuntai loppujen lopuksi onkaan. Seesteinen, rauhaisa syysmeininki. I'm all for it.

Ehkä nyt on vain tyydyttävä lämpimään teekupillliseen ja mentävä vuoteeseen.

Loppukesä / alkusyksy

Jo on taas, niin se kesä meni, ihmetellessä. Oikeastaan ei tässä ole taas ehtinyt juuri muuta kuin tekemään työtä. Siinähän sitten tuo kesä meni ikään kuin sivussa. Jotenkin on myös melkoisen innostavaa, että syksy alkaa. Silloin meininki muuttuu ihanan seesteiseksi.

Kesästä sellainen sananen, että mahtavia hetkiä koettiin teatteriryhmä Nuoran kanssa. Tutkivaesitys KOTO oli kyllä ehdottomasti helmi tämän kesän kruunussa. Kehoitan kaikkia käväisemään ryhmämme hienoilla nettisivuilla www.teatterinuora.com ja tutustumassa viimeisimpään hengen tuotokseen.

Pitää nyt elvyttää tämä blogi-meininki, näin syksyn tullen jälleen. Ihmisellä ei ole koskaan liikaa harrastuksia.
Nyt läiskimään sulkapalloa. Hyvää syksyn alkua teille tuhansille ja taas tuhansille tämän blogin lukijoille! :)

Trip to Sweden

Huomenna sitten siis olisi edessä lähtö Umeån viehättävään kaupunkiin. Meille avautui mahtava tilaisuus päästä katsomaan täkäläistä neljän päivän festivaalia naurettavan halvalla. Päätettiin sitten porukalla ottaa tilaisuudesta kiinni ja lähteä katsastamaan naapurimaan kevättä.
Eurot on vaihdettu kruunuiksi, laukku on miltei pakattu. Valmiina tässä siis pian ollaan.

Onneksi kuitenkaan reissu ei ole kuin viisi päivää, jotenkin hauskaa on aina lähteä, mutta hauskaa on tulla myös kotiin. Viikolle on luvattu melkoisen viileää ilmaa, joten pitää ottaa villasukat mukaan.

Raportointia sanoin ja kuvin reissusta, jahka ehtiämme.

Hu hu huh huhtikuu

Huhtikuu ja kevät on kyllä alkanut todella keväisesti; aurinko paistaa ja vettä sattaa! Jepa jee! Taitaa tulla kesä.

Jokseenkin keskeneräistä taas vaihteeksi kaikki, mutta eiköhän asiat tuohon kesään mennessä selkiinny ja saa uusia olomuotoja. Toivossa on ainakin hyvä elää. Kyllä ne tästä johonkin menee, kun taas jaksaa vain nähdä sen vaikean rinteen tuollepuolen, eikä apaattisesti jää tuijottamaan jyrkkää seinämää.

Torstaina alkaa uusi mielipuolinen prosessi Qmanin kanssa, kahden miehen orkesteri menee äänittämään ensi nuotit uutta mielenkiintoista, kokeilevaa ja avaruusmaista materiaalia. Saas nähdä, mitä tulee! :)

Uni suuresta asioiden parantajasta

Näin viime yönä outoa unta, jossa kaikki ongelmat olivat selvinneet ja niitä ei enää ollut. Se oli ahdistavaa, kun ei ollut enää mitään, mikä ihmetyttäisi, tai mikä pistäisi raapimaan omaa päätään.

Pääsiäinen on taas ohitse. Köröttelimme eilen ruuhkien keskellä kotiin päin. Jokseenkin on sekava olotila vieläkin, sillä mökillä olo vaatii aina tietynmäärän yhteiskuntakelvottomuutta, unettomuutta ja illakointia. On jokseenkin ollut outoa asettua jälleen arkeen kiinni. Vaikka tänään onkin jo tiistai.
Mukavaa oli jälleen päästä irti näistä maisemista, näistä asioista, keskelle ei mitään. Hyvin terapeuttista, kuten aina!

Kaksi riviä hampaita

Huh huh, sanoisin tähän väliin. Muutaman kuukauden ajan kestänyt odottelu ja työhaastattelu on nyt sitten rykäisty alta pois. On jotenkin kevyempi olotila, se on nyt korkeemman käres, niin sanotusti. Oma näyte on annettu ja pistetty matkaan. Katsotaan riittääkö se sitten mihinkä saakka. Kävi miten kävi, nyt on helpottunut olotila.
Muutenkin oloa kohentaa seikka, että huomiselle on ostettu matkalippu Varkauteen ja muutaman päivän irtiotto arjen ympyröistä on saavutettu! Huomenna aamulla lähden painamaan omaan rauhaan. Jotenkin, vaikkei varsinaisissa töissä ole ollutkaan alkuvuotta on jotenkin viime aikoina ollut melkoisen raskas olotila. Ja onhan tässä kaikenlaista tullut rutistettua kuitenkin. Näytelmää, tuotantoa, kirjoitusta, ajattelemista ja muuta itsensä kehittämistä. Sekin on tärkeää ja myös voimia syövää.
Semmoista. Lisää kirjoitusta sitten pääsiäisen jälkeen.

Ava adore

Huh. Kohtapuoleen on riennettävä lyhytelokuvan kuvauksiin, mutta sitä ennen muutaman sanasen voisi tänne rustata. Eilinen, siis lauantai, oli mahtipontisen upea päivä. Sain taltutettua, ainakin suurimmalta osin, tietokonettani vaivaavan Troijan hevosen. En kyllä käsitä, mitä ihmeen tyydytystä joku saa siitäkin, että lähettelee semmoisia. Halpamaiset on huvit nykyään joillakin ihmisillä. Prkl.
Noh, päivä kyllä jatkui mahtavissa meiningeissä, keikka kirjamessuilla onnistui mukavasti ja yleisökin tuntui pitävän. Messuilla oli kaikenlaisia mukavia vieraita. Juttelin Jarkko Martikaisen kanssa ja hellyin ostamaan miehen 9 teesiä- runoteoksen.
Messujen jälkeen suunnistimme kulkumme kirjamessujen jatkobileisiin, missä non-stop runoesitykset kyllä olivat niin mahtavia. Eino Leinoa räpättynä, Otto Grundström, J.K. Ihalainen, Jarkko Martikainen, paikallista tehorunoutta, psykedeliaa ja iloisia ihmisiä.

Jaa-a. Ensi viikolla on sitten pääsiäinen. Se tietää vetäytymistä Joroisten maakunnille perinteiseen kevät mökkireissuun. Sitä ennen tiistaina on kauan kaivattu työhaastattelu Dynamolle. Toisaalta jännittää, mutta toisaalta on todella hyvä juttu, että asiat selkenevät.

Nyt kuvauksiin, talven keskelle.